Namia Bamia

Nyt valmistamme ehkä herkullisinta ruokaa, mitä tiedän. Jälleen hitaasti ja sydän valmistaessa mukana. Kuvassa ruoka on vasta melkein valmis, ja kohta ymmärrätte mistä sen tunnistaa.

Bamia- lammaspata on shorban ja monen muun reseptin lailla tunnettu muslimimaissa, niin Pohjois- Afrikan rannikolta Lähi- idän kautta Aasiaan asti. Ainekset ovat kovin yksinkertaiset. Otetaan luista lampanlihaa jokunen pala. Nykyemäntä haluaisi oikaista tässä ja napata pakastealtaasta Uuden Seelannin karitsan fileitä kilon, joita kivasti paloittelisi. Mikäpä siinä, mutta maku on aivan toista, jos hauduttaa luut mukana. No, laitamme liha- luunpalat kattilaan , ja keitämme noin tunnin ajan suolan kanssa.

Sitten kuorin runsaasti valkosipulia. Ehkä 2-3 kokonaista, eli kynsiä varmaan ainakin 20. Tähän ruokaan ei oikein voi laittaa liikaa valkosipulia. Perään kaadetaan tuo maaginen yhdistelmä, eli tomaattimurskaa 1 tölkki ja tomaattipyreetä 1 pieni purkki.
Suolan ( 2-3 tl) kanssa ihmeainetta nimeltä sitruunahappo ( 1-1,5 tl). Määrät on vähän hatusta tempaistu; lopussa on kuitenkin maisteltava, että ihanat maut saadaan kohdalleen ja harmoniaan.
No mitä jos ei ole lammasta??? Nokkela emäntä etsii kananpaloja, broilerin koipia tai vastaavia, mutta ehdottomasti ilman mitään marinaadeja.
Nyt nämä laitetaan uunipataan hautumaan. Aikaa voi varata ehkä 1,5 tuntia. Mukaan kaadetaan varsinainen vihannes, pussillinen bamiaa eli okraa, millä nimellä se myös tunnetaan. Bamia on kuin peukalon kokoinen kesäkurpitsa, vaikka onkin palkokasvi. Niitä on monen kokoisia, ja turkkilaisen tai arabikaupan pakastealtaasta kannattaa valita 0- kokoisia eli kaikkein pienimpiä. 1 pussillinen maksaa sekavihannesten verran , ehkä 50 senttiä, joten kalliiksi ei tämä tule,  kunhan vain löydät ensin kaupan, jossa näitä myydään!
Haudutus on valmis silloin, kun tomaattisen liemen väri kerääntyy niin, että se on voimakkaan tummanpunainen reunoilta. Ensimmäisen kuvan kattilassa ollaan jo lähellä....
Tämän huumaavan tuoksuisen ja makuisen ruuan voi lusikoida sellaisenaan, tai valmistaa perinteisen riisin lisäkkeeksi.
Basmatiriisiä keitetään melkein kypsäksi. Jos haluat punaista riisiä, lorauta toki tomaattimurskaa sekaan. Ne kaadetaan siivilään, ja sillä aikaa kattilaan kaadetaan oliiviöljyä ja silputaan tavallinen sipuli sekaan. Mukaan voi heittää pieniä ohuita makaroneja, Raketti-Spagetin tapaista.Vähän kuullotetaan, ei aivan ruskistamiseen asti. Riisit kaadetaan siivilästä sekaan ja annetaan hautua. Seos ei pala pohjaan, vaikka alimmaiset hieman vaaleasti ruskettuvat. Valmista tulee aika nopeasti, toki vähän alussa sekoitellaan.
Koko tämä ihanuus syödään syvältä lautaselta, tai kuten irakilaiset, molemmat omalta lautaselta pikku hiljaa sekoittaen yhteen.
Hauskinta syöminen on, jos irakilainen voi katsella suomalaisen maistavan ruokaa ensimmäistä kertaa. Ensin siniset silmät aukeavat ammolleen, syvä huokaus seuraavaksi, sitten  ihastuksen hihkuntaa, syventynyttä hörppimkstä yhä nopeutuvan lusikan kauhoessa pikku bamioita ja pieniä lihan suikaleita, joita tässä ruuassa on vain nimeksi. Lautasen tyhjentyessä voimistuu sekavalta kuulostava ylistyslaulu, josta ei oikein ota tolkkua. Viimein syöjä on jo tajunnan rajamailla niin, että tuskin pystyy pöydästä hoipertelemaan esim. sohvalle, jossa vintti täysin pimenee.
Tätä pitää tehdä uudelleen!!